‹ Takaisin

Suomi on tippunut EU:n ennallistamistahdista

Suurin osa EU:n boreaalisesta luonnonmetsästä sijaitsee Suomessa ja Ruotsissa. Kuva: Virpi Koskela

 

Jaana Kanninen

 

Jo nyt on selvää, että Suomen hallitus ei pysty toimittamaan ennallissuunnitelmaa EU:n vaatimassa aikataulussa eli syyskuun alkuun mennessä. Edelleen hallituspuolueet vääntävät kättä siitä, tuleeko boreaaliset luonnonmetsät sisällyttää suunnitelmaan. Hallitus on pahasti erimielinen asiassa.

 

EU:n vaatima kansallinen ennallistamissuunnitelma jakaa Suomen hallituspuolueita entistä pahemmin. Alkuperäisen EU-komission vaatimuksen mukaan suunnitelma tulisi lähettää Brysseliin syyskuun alkuun mennessä, siis muutaman päivän päästä. Mutta Suomi on pahasti jäljessä, sillä vasta tänään on viimeinen päivä jättää lausunnot luonnoksesta Suomen kansalliseksi ennallistamissuunnitelmaksi. 

 

Ympäristöneuvos Mikko Kuusinen ympäristöministeriöstä kertoo, että komissiolle on jo kerrottu, että aikataulu mättää. Uudesta aikataulusta ei ole tällä haavaa tietoa. Mutta syy on selvä: hallituspuolueiden näkemyserot.

 

Näkemyserot ovat pohjimmiltaan samat kuin monissa muissa metsäkysymyksissä: Onko tulevaisuudessa tarpeen suojella entistä enemmän, kuten EU vaatii, vaiko entistä vähemmän, kuten metsäteollisuus vaatii.

 

Poliittisella tasolla se merkitsee, että maa- ja metsätalousministeriö ajaa yhtä ja ympäristöministeriö toista.

 

Kiistan keskiössä boreaalisen luonnonmetsän määritelmä

 

EU:n ennallistamisasetus tuli voimaan elokuussa 2024, ja se antoi hallituksille kaksi vuotta aikaa laatia oma suunnitelmansa siitä, miten kansallisella tasolla ennallistaminen toteutetaan. Tuo aika siis menee umpeen syyskuun alussa. Kun Suomi on antanut oman suunnitelmansa, komissiolla on kuusi kuukautta aikaa miettiä, onko suunnitelma hyväksyttävä. Ja lopullisen ennallistamissuunnitelman on valmistuttava syyskuuhun 2027 mennessä.

 

Suomen boreaaliset luonnonmetsät ovat EU:lle keskeisessä asemassa, ja suurin osa niistä kasvaa Suomessa ja Ruotsissa. Mutta maa- ja metsätalousministeriö otti oikeudekseen määritellä uudestaan boreaalinen luonnonmetsä sellaiseksi, että sen määrä vähenee dramaattisesti. Samalla siis ennallistettavan tai suojeltavan metsän määrä Suomessa vähenisi, ja yhä suuremmat metsäalueet jäisivät talouskäyttöön.  Kun boreaalista luonnonmetsää vanhalla määritelmällä on suojelemattomilla metsätalousmailla 129 700 hehtaaria, maa- ja metsätalousministeriön uuden määritelmän mukaan sitä olisi vain 51 600 hehtaaria. 

 

Määritelmän muutoksella maa- ja metsätalousministeriö saisi yhdellä sormien napautuksella säilytettyä metsätalouskäytössä 78 100 hehtaaria enemmän maata.

 

Ympäristöministeriö vastustaa määritelmän muutosta, koska sen mukaan muutos vaikuttaisi haitallisesti metsien monimuotoisuuteen.

 

Silmänkääntötempusta ratkaisu

 

Koska poliittinen riita aiheesta on niin paha, hallitus jätti boreaaliset luonnonmetsät kokonaan pois lausunnoille lähetetystä kansallisen ennallistamissuunnitelman luonnoksesta.

 

Ratkaisussa näkyy vahvasti metsäteollisuuden käden jälki. Se jälki saattaa kuitenkin olla lyhytikäinen, koska EU-komissio tuskin tulee hyväksymään sellaista suunnitelmaa, josta puuttuu aivan olennainen luontotyyppi. 

 

Jos lähipäivän neuvotteluissa ei synny hallituspuolueiden välillä sopua, hallitus joutuu neuvottelemaan metsien kohtalosta suoraan EU-komission kanssa. Todennäköisesti komissio ei voi hyväksyä boreaalisten luonnonmetsien jättämistä huomiotta, vaan Suomen on kaikesta huolimatta sisällytettävä ne ennallistamissuunnitelmaan. 

Suomelle suuresta metsäkiistasta jää jäljelle lähinnä mainehaitta.