Taiteilija ja ekologinen neuvonantaja Susu Rytteri piirtää kaarnalle hyönteisiä, jotka kertovat tarinan metsien monimuotoisuudesta ja uhanalaisuudesta. Hänen teoksensa nostavat esiin lajeja, joiden selviytyminen riippuu metsien tilasta — ja ihmisen tekemistä valinnoista. Rytterin teokset ovat hiljainen, mutta voimakas muistutus siitä, kuinka metsä on enemmän kuin puiden tuottoarvo. Kuva: JP (Juha-Pekka) Väisänen.

Hyönteispiirustukset kertovat metsäpolitiikasta. Taiteilija piirtää varoituksia

JP (Juha-Pekka) Väisänen

Kaarnalle piirretyt hyönteiset kertovat tarinan metsien tilasta ja lajien selviytymisestä. Metsäkissa2044-hankkeen taiteilija, ekologinen neuvonantaja FT Susu Rytteri on piirtänyt 42 hyönteistä kaarnalle. Teokset paljastavat metsien monimuotoisuuden kauneuden ja uhanalaisuuden.

„Hyönteiset tarvitsevat metsiä, mutta tarvitseeko nykyinen metsäpolitiikka hyönteisiä?” kysyy Rytteri teoksillaan. Taiteen ja tieteen risteyskohdassa syntynyt projekti tuo esiin lajeja, joiden selviytyminen on kiinni metsien tilasta — ja ihmisen tekemistä valinnoista.

Punahärö ja Kirjanpainaja: Kertomuksia Tehometsätaloudesta

”Perhosten ja muiden hyönteisten naamioitumistaidot ovat kiehtoneet minua pitkään. Polttopuut kuuluvat erottamattomasti leivinuunin lämmittäjän jokapäiväiseen elämään, ja toisinaan uunia sytyttäessä tulee vastaan erityisen kauniin näköisiä kaarnanpaloja. Minulla on ollut tapana jättää kauneimmat puunkappaleet ja koivuntuohet sivuun tulta tehdessäni, ja niitä onkin kertynyt viime aikoina kasoittain uunien vierustoille. Metsäkissa-hankkeen alussa aloin piirtää hyönteisiä paperille, mutta petyin teoksiini kerta toisensa jälkeen. Lopulta aloin pohtia, voisinko hyödyntää kaarnavarastojani teoksissa. Siitä se ajatus sitten lähti!”

Rytterin suosikki on muurahaissinisiipi — laji, joka on riippuvainen tietyistä muurahaisista selviytyäkseen. Se on samalla elävä symboli metsien haavoittuvuudesta. „Metsät ovat elintärkeitä, mutta nykymenolla monien lajien tulevaisuus on vaakalaudalla.” Hyönteiset kertovat tarinaa ihmisen vaikutuksesta: jotkut, kuten kirjanpainaja, hyötyvät tehometsätaloudesta, kun taas toiset, kuten punahärö, kamppailevat selviytymisestä.

Sahaamme oksaa, jolla istumme

Suomen metsissä elää valtava joukko hyönteisiä, joista osaa metsien nykytila hyödyttää kovasti. Jotkut lajit tehostuva metsien talouskäyttö on sen sijaan ajanut hyvin ahtaalle, jopa sukupuuton partaalle. 

Susu Rytterin mukaan erityisesti jotkut kaarnakuoriaislajit, kuten kirjanpainaja (Ips typographus), ottavat ilon irti tehometsätaloudesta ja muista ihmisen aikaansaamista ympäristönmuutoksista. ”Ihmisten pyrkimys lisätä metsistä saatavaa taloudellista tuottoa kasvattamalla tasaikäisiä, yksilajisia havupuupeltoja ja päätehakkaamalla laajoja aloja kerralla on tehnyt talousmetsistä todellisia pitopöytiä kirjanpainajille. Avohakkuu altistaa ympäröivät metsät yllättäen tuulelle, johon tiheässä tasaikäisessä taimikossa kasvaneet puut eivät ole sopeutuneet. Tuulenkaadot tarjoavat paljon ravintoa kirjanpainajalle. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät myrskytuhot sekä lämpö- ja kuivuusjaksot parantavat kirjanpainajan elinoloja entisestään, jolloin laji lisääntyy voimakkaasti ja alkaa syödä myös elävien kuusten nilaa. Lyhyen aikavälin taloudellista hyötyä tavoitellessaan ihminen tulee luoneeksi olosuhteet, jotka suosivat voimakkaasti kirjanpainajaa ja sitä kautta aiheuttavat välillisesti huomattavia taloudellisia tappioita”, sanoo Rytteri 

Suomessa elää lukuisia vanhoista metsistä ja lahopuusta riippuvaisia hyönteisiä, joille metsien nykytila näyttäytyy Rytterin mukaan kammottavana. ”Esimerkiksi suurilla, vaurioituneilla haavoilla elävä kovakuoriaislaji punahärö (Cucujus cinnaberinus) on käynyt vanhojen, lahojen lehtipuiden vähenemisen myötä äärimmäisen uhanalaiseksi. Laji elää tiettävästi enää kahdella paikalla Suomessa”, sanoo Rytteri.

Metsätalouden kehittäminen suuntaan, joka huomioisi puiden rahallisen arvon lisäksi myös metsän lukuisat muut arvot ja muidenkin kuin oman lajimme tarpeet, on taiteilijan ja tutkijan mukaan välttämätöntä. Rytterin mukaan tuhoamme nykymenolla punahärön ja monen muun metsien lajin tulevaisuuden, vaarannamme metsäekosysteemien toiminnan ja samalla sahaamme sitä oksaa, jolla itse istumme.

Rytterin teokset ovat muistutus siitä, kuinka metsä on enemmän kuin puiden tuottoarvo. „Jos jatkamme nykyisellä tiellä, tuhoamme punahärön kaltaisten lajien lisäksi oman tulevaisuutemme.” Hyönteiset kaarnalla ovat symboli — ne pyytävät ihmistä kuuntelemaan metsän hiljaisen, mutta voimakkaan viestin.

YouTube

https://www.youtube.com/@Metsakissa-q6q

FB
https://www.facebook.com/share/FH1QUjcKor4B7626/

Ig
https://www.instagram.com/igmetsakissa/?hl=fi

Threads

https://www.threads.net/@igmetsakissa?invite=0

Linkedin
https://www.linkedin.com/company/mets%C3%A4kissa/

Mastodon
https://mastodon.social/@metsakissa

Spotify - Metsäkissaradio
https://open.spotify.com/show/5tXxLrMsJpYEaAcTtk3dCq?si=2f6ea86d41e94c7a

TikTok

https://www.tiktok.com/@tiktokmetsakissa

Blue Sky

https://bsky.app/profile/metsakissa2044.bsky.social