Suomen ilmastopaneelin raportti esittää seitsemän suositusta, joilla maatalous voidaan muuttaa ilmastotehokkaaksi. Kasvipohjaisen ruokavalion lisääminen, turvemaiden päästövähennykset ja fossiiliriippuvuuden purku ovat keskeisiä toimia. Raportti korostaa järjestelmätason muutosta.

Ilmastopaneelin raportti korostaa kasvipohjaisen tuotannon kasvua ja turvemaiden päästövähennyksiä Suomen maatalouden tulevaisuuden ratkaisuna. Kuva: PenHei CCO 4.0

 

Ilmastotehokas maatalous haastaa kasvipohjaiseen tuotantoon ja turvemaiden päästövähennyksiin

JP (Juha-Pekka) Väisänen

Suomen ilmastopaneeli julkaisi 1.6.2026 raportin, joka linjaa seitsemän keskeistä toimenpidettä ilmastotehokkaan maatalouden rakentamiseksi. Raportin mukaan suomalaisen ruuantuotannon on vastattava kasvavaan kasvipohjaisen ruuan kysyntään, vähennettävä turvemaiden ja eläintuotannon päästöjä sekä irtauduttava fossiiliriippuvuudesta. Paneelin mukaan muutos on välttämätön, jotta maatalous kykenee sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja vahvistamaan huoltovarmuutta.

”Ilmastoviisaan maatalouden olennainen ajatus on löytää ja hyödyntää synergioita ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen, tuottavuuden kasvun ja huoltovarmuuden välillä”, sanoo Heikki Lehtonen, Suomen ilmastopaneelin jäsen ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori paneelin tiedotteessa (1.6.2026).

Raportti nostaa esiin, että nykyinen talousjärjestelmä ohjaa maataloutta rakenteisiin, jotka ylläpitävät korkeita päästöjä ja riippuvuutta ulkomaisista tuotantopanoksista. Paneelin mukaan järjestelmätason muutos on välttämätön, jotta maatalous voi toimia ekologisesti kestävällä tavalla.

Kasvipohjainen ruokavalio ja päästövähennykset – järjestelmän kriittiset kipupisteet

Ilmastopaneeli suosittelee kasvipohjaisen ruokavalion vahvistamista ja eläintuotannon vähentämistä. Suositus perustuu ravitsemussuosituksiin ja tutkimuksiin, joiden mukaan kasvipohjainen ruokavalio on sekä ilmastollisesti että terveydellisesti kestävä. Paneelin mukaan kasviproteiinien tuotantoa ja käyttöä tulee lisätä merkittävästi.

Raportissa todetaan, että turvemaiden päästöjen vähentäminen on yksi Suomen maatalouden suurimmista ilmastotoimista. Turvemaat ovat maaperän hiilivarastoja, jotka kuivuessaan vapauttavat suuria määriä hiilidioksidia. Paneeli korostaa laajamittaisen uudelleenkostutuksen tarvetta. Kuivattuja turvemaita olisi ennallistettava, mikä vähentää päästöjä ja parantaa luonnon monimuotoisuutta.

Paneeli esittää myös solumaatalouden kehittämistä. Solumaatalous tarkoittaa eläinperäisten tuotteiden valmistamista soluviljelmien avulla ilman eläinten kasvattamista. Teknologia voi vähentää eläintuotannon ympäristökuormaa ja riippuvuutta globaaleista rehuketjuista.

Fossiiliriippuvuuden purku ja tukijärjestelmän uudistaminen

Raportin mukaan maatalouden fossiilisen energian käyttöä on vähennettävä nopeasti. Tämä koskee erityisesti polttoaineita ja ulkomaisia lannoitteita, joiden saatavuus on geopoliittisesti epävarmaa. Paneeli korostaa, että riippuvuus tuontipanoksista heikentää kriisinkestävyyttä ja altistaa maatalouden markkinahäiriöille.

Ilmastopaneeli esittää tukijärjestelmän uudistamista siten, että se ohjaa viljelijöitä ilmastotehokkaisiin ratkaisuihin. Raportissa todetaan, että nykyiset tuet eivät riittävästi kannusta päästövähennyksiin tai kasvipohjaisen tuotannon kasvuun. Paneeli painottaa, että muutos vaatii sekä taloudellisia kannustimia että viljelijöiden asiantuntijatukea.

”Tämän saavuttamiseksi tarvitaan huomattavasti enemmän resursseja tilojen ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, jotta viljelijät voivat sopeutua muutoksiin ja tarttua mahdollisuuksiin”, sanoo Lehtonen.

Raportin mukaan viljelijöiden vertaistuki, alueelliset verkostot ja asiantuntijapalvelut ovat keskeisiä, jotta toimet voidaan kohdentaa kustannustehokkaasti eri alueiden olosuhteisiin.

 

 

Taiteen, tieteen ja journalsimin tutkimushanke Metsäkissan tunnuskuvat on piirtänyt kuvataiteilija ja hankkeen ekologinen neuvonantaja Susu Rytteri 

 "Metsäkissa Nyt"

 

"Metsäkissa 2044"

 

Metsäkissa Nyt esittää laihan, takkuisen ja pelokkaan kissan, joka on pöydällä vasten tahtoaan ja valmis pakenemaan. Metsäkissa 2044 esittää hyvinvoivan, tuuheaturkkisen kissan, joka istuu itsevarmana ja tyytyväisenä pöydällään, kehräten. 

Susu Rytteri, Muste, paperille, 2024