Ilmastokriisi on noussut suomalaisen uutisjournalismin valtavirtaan, mutta sen yhteys talouskasvun rakenteisiin jää tuoreen väitöstutkimuksen mukaan lähes aina käsittelemättä. Helsingin yliopistossa väitellyt Erkki Mervaala osoittaa, että media tarkastelee ilmastoa ja taloutta erillisinä ilmiöinä, vaikka ympäristökriisin juurisyyt kytkeytyvät suoraan talouden logiikkaan. Lähes 40 000 artikkelista vain murto-osa käsitteli ilmastoa ja talouskasvua yhdessä, mikä paljastaa rakenteellisen tabun talouskasvun kyseenalaistamisessa. Metsäkissan somejournalisti JP (Juha-Pekka) Väisänen kirjoittaa, että tutkimus nostaa esiin kysymyksen vallasta: kuka määrittelee ilmastokeskustelun rajat ja miksi talouskeskeinen kehys säilyy niin sitkeänä.

Helsingin yliopistossa tehty tuore väitöstutkimus osoittaa, että suomalainen media käsittelee ilmastonmuutosta yhä useammin, mutta välttää systemaattisesti talouskasvun kyseenalaistamista. Kuva: JP (Juha-Pekka) Väisänen.

Ilmastokriisi uutisissa – talouskasvun haastaminen edelleen tabu

JP (Juha-Pekka) Väisänen

Tutkija Erkki Mervaala analysoi väitöskirjassaan vuosien 1990–2023 valtavirtamedian ilmastokeskustelua ja paljastaa rakenteellisen jännitteen: ilmastonmuutos on noussut uutisten valtavirtaan, mutta sen yhteys talouskasvun rakenteisiin jää lähes aina käsittelemättä.

Tämä havainto toimii tutkimuksen keskeisenä johtopäätöksenä ja nostaa esiin kysymyksen vallasta: kuka saa määritellä ilmastokeskustelun rajat ja millä ehdoilla? Talouskasvun kyseenalaistaminen on poliittisesti latautunutta, ja siksi se rajataan usein pois – vaikka ilmastokriisin juurisyyt liittyvät suoraan talouden rakenteisiin, kulutukseen ja luonnonvarojen ylikäyttöön.

Ilmastouutisointi kasvoi IPCC:n raportin ja nuorten liikkeen myötä

Tutkimuksen mukaan vuodesta 2018 lähtien ilmastonmuutosta käsitteleviä juttuja on julkaistu säännöllisesti enemmän kuin talouskasvosta kertovia. Muutos ajoittuu kahteen merkittävään yhteiskunnalliseen tapahtumaan: hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n vuoden 2018 erikoisraporttiin sekä nuorten ilmastoliikkeen nousuun.

Silti ilmasto ja talouskasvu esiintyvät uutisissa harvoin yhdessä. Lähes 40 000 artikkelista vain noin 600 käsitteli molempia eksplisiittisesti (selkeästi, suoraan tai nimenomaisesti ilmaistuna). Tämä kertoo rakenteellisesta erottelusta, jossa ilmastonmuutos esitetään irrallisena talouden peruskysymyksistä – ikään kuin ympäristökriisi ei olisi suoraan sidoksissa talouden logiikkaan.

Mervaala kuvaa tätä asetelmaa näin:

”Useimmiten ilmastopolitiikka esitetäänkin talouspolitiikan tavoitteille alisteisena, ja ratkaisuja kehystetään ‘vihreän kasvun’, teknologian ja yksilön kulutusvalintojen kautta”, sanoo Erkki Mervaala Helsingin yliopiston tiedotteessa (23.1.2026).

Vieraskielinen fraasi green growth tarkoittaa vihreää kasvua, eli ajatusta siitä, että talous voi kasvaa ilman ympäristön lisäkuormitusta. Tutkimuksen mukaan tämä ajatusmalli hallitsee suomalaista uutisjournalismia, vaikka sen realistisuutta ei juuri arvioida kriittisesti.

Kriisit avaavat hetkellisiä rakoja kriittiselle keskustelulle

Vaikka talouskasvun kyseenalaistaminen pysyy marginaalissa, kriisit voivat hetkellisesti avata tilaa kriittisemmälle keskustelulle. Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan aiheuttivat notkahduksia ilmastouutisoinnissa, mutta eivät muuttaneet pitkän aikavälin kasvavaa trendiä.

Mervaala huomauttaa, että ”Toisaalta kriisit avaavat hetkellisiä tiloja kriittisemmälle keskustelulle, jolloin kestämätöntä nykytilaa on mahdollista kyseenalaistaa.”

Mervaalan havavoinnon mukaan kriittinen keskustelu Suomessa jää kuitenkin usein lyhytaikaiseksi, ja media palaa nopeasti talouskeskeiseen kehykseen.

Laskennallinen analyysi paljastaa diskurssien kehityksen

Mervaalan väitöstyö yhdistää kriittisen diskurssiteorian ja laskennallisen tekstianalyysin. Dynaaminen aihemallinnus – dynamic topic modeling, eli menetelmä, joka tunnistaa tekstiaineistojen teemoja ajassa – mahdollistaa suurten aineistojen koneellisen analyysin. Tämä yhdistelmä tuo näkyviin, miten ilmaston ja talouskasvun suhde on rakentunut ja muuttunut.

Mervaala väitteli Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Decoupled Temporal Tensions – Evolving Articulations of Climate Change and Economic Growth in Finnish Media (23.1.2026 ). Vieraskielinen sana decoupled tarkoittaa irtikytkettyä – kuvaavaa sanalle, joka tiivistää median tavan käsitellä ilmastoa ja taloutta toisistaan erillisinä.

Radikaali näkökulma: metsät eivät ole talouden polttoainetta

Kun tutkimuksen havaintoja tarkastellaan metsien, hakkuiden ja luonnonvarojen käytön näkökulmasta, jännite korostuu entisestään. Suomalaisessa keskustelussa metsät nähdään usein talouden resurssina, ei elävänä ekosysteeminä. Radikaalimpaa ympäristöaktivistien kieltä käyttäen voisi todeta: metsien jatkuva hakkaaminen on ekosysteemin systemaattista tuhoamista, jota ei voi verhota talouskasvun kaapuun.  Jääkö tämä näkökulma  valtavirtajournalismissa marginaaliin?

Vallan ja toimijuuden jakautuminen näkyy myös mediassa

Tutkimus nostaa esiin kysymyksen vallasta ja toimijuudesta: kuka saa määritellä ilmastokeskustelun rajat? Talouskasvun kyseenalaistaminen on poliittisesti latautunutta, ja siksi se usein rajataan pois. Tämä vaikuttaa myös siihen, miten eri yhteiskuntaluokat ja toimijat  kuten kansaiasyhteiskunnan erilaiset vallattomat liikkeet ja järjestöt näkyvät julkisuudessa.

Nuorten ilmastoliike toi keskusteluun uuden toimijuuden, joka ei hyväksy talouskasvun ensisijaisuutta. Silti valtavirtamedia palaa usein talouskeskeiseen näkökulmaan, jossa ilmastotoimet nähdään kustannuksina tai investointeina, ei välttämättöminä rakenteellisina muutoksina.

Metsäkissa Nyt esittää laihan, takkuisen ja pelokkaan kissan, joka on pöydällä vasten tahtoaan ja valmis pakenemaan. Metsäkissa 2044 esittää hyvinvoivan, tuuheaturkkisen kissan, joka istuu itsevarmana ja tyytyväisenä pöydällään, kehräten. 

Susu Rytteri, Muste, paperille, 2024